Mikkelin Emola

Opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtolan kirje emolaisille.

Pirteä syystervehdys arvoisat emolalaiset ystävät!

Rouhialan koulun tilanne Mikkelissä on monisyinen: koulu on pieni, historiallinen koulu (alkuopetusluokat
0–2-vuosiluokat + mahd. ylemmät vuosiluokat, noin 70–100 oppilasta), joka on suunniteltu rauhalliseen,
luonnonläheiseen ympäristöön Emolan alueella. Koulu ympäristöineen tarjoaa turvallisen ja laadukkaan
kasvu- ja oppimisympäristön lähialueen lapsillenne. 

Koulu lakkautettiin tosiaan elokuussa (2025) – ei lapsilähtöisesti lasten etu ja oikeus edellä vaan
hypoteettisen 170 000 € säästösyyn vuoksi. Tämä spekulatiivinen säästösumma perustuu suurelta osin
harhaan johtavan sisäisen vuokran poiston tuottamaan kuvitelmaan. Kansalaisten kannattaisi olla
yhteyksissä kaupungin päättäjiin (ja vaikka suoraan tarkastuslautakunnan puheenjohtajaan) ja vaatia, että
tarkastuslautakunta (esimerkkinä relevantti ja toimivaltainen taho asiassa) tekisi puolueettoman
selvityksen, miten tosiasiallisesti Rouhialan koulun lakkauttaminen ja oppilaiden siirto Päämajakouluun on
tosiasiallisesti realisoitunut (ja realisoituu) kaupungin talouteen.

Itse asiassa kaupungin päätös lakkauttaa Rouhialan koulu ja siirtää oppilaat Päämajakouluun on laiton: se on YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen (LOS artiklat 3, 6 ja 12) ja lastensuojelulain (5 § ja 24 §) vastainen. Lapsilla on oikeus saada heitä koskevassa päätöksenteossa etunsa ja oikeuksiensa toteutuminen arvioiduksi ja otetuksi ensisijaisena huomioon. Lapsen edun arviointi on oikeusperustaista, ja se on tehtävä aina tapauskohtaisesti (mm. ikä, kehitystaso, lasten oma mielipide asiasta, perhe, erityistarpeet). Rouhialan koulun lakkauttamispäätöksenteossa ei ole tietääkseni tehty mitään lapsen edun, oikeuksien ja vaikutusten arviointia (LAVA). Lisäksi on loukattu lasten oikeutta ilmaista näkemyksensä heitä koskevassa asiassa, puhumattakaan että näkemykset olisi otettu ensisijaisena huomioon päätöksenteossa.

Lapsen etujen ja oikeuksien huomioon ottaminen ei rajoitu vain siihen asti, kun ne sattuvat sopimaan
aikuisten maailmaan. Myös Mikkelissä on kaikissa lapsia koskevissa asioissa annettava erityistä merkitystä
lapsen edulle eli lapsen oikeuksien toteutumiselle (Lapsen oikeuksien sopimus 1989, jonka Suomi ratifioi 1991. LOS sitoo yksiselitteisesti kaikkia Suomen kuntia).

Päämajakoulun rakennuksen terveys- ja turvallisuustilanne herättää myös, edellä mainitun lisäksi,
perustellusti huolta vanhemmissa: millä tavalla pystytään turvaamaan perusopetuslain,
terveydensuojelulain, lastensuojelulain ja LOS:n turvallisen ja terveyttä edistävän kasvu- ja
oppimisympäristön (/koulun) velvoitteet. Lisäsikö vai vähensikö Rouhialan koulun lakkauttaminen ja siihen
liittyneet muut toimenpiteet puheena olevien lasten terveysturvallisuutta?

Nykytilanteessa kannattaa huomioida myös kaupungin aloittama itäisen alueen päiväkoti- ja
kouluverkkosuunnitelma. Ratkaisua on vuosien varrella siirretty niin, että kaupungin valtuuston
aiepäätöksen mukaan toteutukseen ryhdytään viimeistään vuonna 2028 (talousraamien antaessa myöden). Miten Rouhialan koulu ja Emolan lapset integroituvat näihin pk- ja kouluratkaisuihin sekä tehtäviin lapsivaikutusarvioihin (LAVA).

Rouhialan koulun tontin ehdollinen testamenttiasia on tässä myös hyvin relevantti ja vielä ratkaisematon
kysymys. On täysin mahdollista, että jo sinänsä spekulatiivinen säästösumma 170 000 € muuttuu
testamenttiratkaisun myötä moninkertaisiksi kustannuksiksi (kouluun tehdyt peruskorjaukset ja
investoinnit (menetetään); Päämajakoulun remonttitarpeen kasvu oppilaspaineen kasvaessa; oikeudelliset
ja hallinnolliset kulut; riski, jos Rouhiala ei enää ole edes väistötilana Päämajakoulun sisäilmakorjauksien ja
mahdollisten ongelmien jatkuessa; Emolan alueen vetovoima laskee ja alueen (ja sen kohteiden) arvo
alenee; Rouhialan koulun suojelustatus lisää monimutkaisuutta).

Yhteenvetonani ja vahvana suosituksenani on tässä se, että lastenne etujen ja oikeuksien mukaisiin
ratkaisuihin pääseminen edellyttää Emolan asukkailta ja huoltajilta vaikuttavaa ja hyvähenkistä
kansalaisvaikuttamiseen ryhtymistä leveällä rintamalla. 

Aktiivinen kansalaisvaikuttaminen on olennainen osa suomalaista demokratiaa, ja se perustuu vahvasti lainsäädäntöön, erityisesti perustuslakiin ja kuntalakiin. Nämä lait velvoittavat julkista valtaa – niin Mikkelissä kuin muissakin kunnissa – edistämään asukkaidensa ja palvelujen käyttäjien mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon.

Aktiivinen osallistuminen vahvistaa yhteisöllisyyttä ja se voimaannuttaa kaikkia siihen osallistuvia. Se luo
uskoa ja toivoa tulevaisuuteen. Tavoitteena teidän alueen – ja samalla koko Mikkelin – hyvinvoinnin edistäminen kestävällä tavalla kaikkia osallistaen. Aktiivinen kansalaisvaikuttaminen parantaa tutkitusti palveluja, ja se parantaa samalla (/luo painetta) kunnan päätöksentekokulttuuria (laadukkaatkin päättäjät tarvitsevat sparrausta kehittyäkseen).

Kannattaa aloittaa monitasoinen ja selkeästi strukturoitu strategia sekä siitä lähtevä konkreettinen
toiminta, jonka tavoitteena voi(si) olla varmistaa Emolan ja muun lähialueen päiväkoti- ja alakouluikäisille
(nyt ja tulevaisuudessa) laadukkaat, tervettä kasvua ja oppimista edistävät ja hyvin saavutettavat
lähipäiväkoti ja -kouluratkaisut.

• Tiedota aktiivisesti
• Järjestä tapahtumia
• Hyödynnä digitaaliset työkalut (esim. Mikkeli-sovelluksia tai kansalaisaloite.fi:tä)
• Kannusta some-kampanjoilla: ”Tehdään Mikkelistä parempi – aloita aloitteella!” – Yhteistyö on voimaa!
• Seuraa vaikutusta (läpinäkyvyys edistää luottamusta, Kuntalaki 22 §).

Mitä lähitavoitteet voisivat esimerkiksi olla:

1) Rouhialan palauttaminen kouluksi ja ainakin väistötilaksi

2) Päämajakoulun terveysturvallisuuden ja olojen parantaminen

3) Rouhialan ja Emolan sisällyttäminen uuteen itäisen alueen päiväkoti- ja kouluverkkosuunnitteluun ja toteutukseen

4) kaikissa mahdollisissa ratkaisuissa aina ensisijaisesti Emolan alueen lasten ja nuorten etujen ja hyvinvoinnin ensisijaisen toteutumisen varmistaminen (ketään ja mitään lapsiryhmää vastaan asettamatta).

Lainaan tähän loppuun ehkä arvostetuinta, nyt jo edesmennyttä, lapsioikeusasiantuntijaa Michael
Freemania:

”Lapsen oikeudet ovat aina olleet epämukava teema valtaa pitäville – siksi niiden puolesta on
taisteltava!”

Energistä syksyä!
Ystävällisin terveisin, Kari Lehtola 

Kari Lehtola
Opetustoimen ylitarkastaja emeritus
Opetusalan asiantuntija ja konsultti
kari.sivistys@gmail.com

p. 050 357 2772